Miixun sarjisblogi. En ole elämäni aikana muuta tehnyt kuin siirtynyt kriisistä toiseen, epäonnistunut lisää ja piirreskllyt sarjakuvia. Joku vuosi sitten päätin tehdä maailman parhaan sarjakuvan. Sellainen Corto Maltese tasoisen, jossa jokainen repliikki huokuu filosofiaa, jokainen ruutu on taideteos. Kärsin meille nykynuorille ominaisesta taudista, siitä että kuvitellaan menestyksen tulevan kuin itsestään sitten kun jaksaa toimia. Eihän se näin mene. Pitää harjoitella paljon ollakseen edes joten kuten hyvä. Vain harva jaksaa harjoitella niin paljon että tulisi mestariksi saakka.
Harjoitus on tämän blogin avainsana. Koska pelikortit käsissäni ovat huonot, ahdistunut depressiivinen sosiaalinen hylkiö kun olen, ainoa tapa että voisin joku päivä olla joku, on hyödyntää ylivilkasta mielikuvitusta taiteeseen. Harjoittelen tässä blogissa sarjakuvataidetta, piirtämistä ja kirjoittamista. Sellaista jota on hauska lukea, jossa kliseet ja tekotaiteellisuus on riisuttu aidomman materiaalin edestä pois. Lähtötaso on huono. En osaa piirtää ja käsikirjoitukset ovat lähinnä noloja. Mutta joo, parempi lähteä pohjalta liikkeelle kuin ettei lähtisi liikkeelle ollenkaan.
Aloitus olkoon tällainen vammainen. Tykkään kirjoittaa ja jaaritella. Nyt ei jaksa. Meen juoksemaan. Harjoittelen, sitten kun NWO on todellisuutta, jaksan juosta poliiseja pakoon.
-Miika
Lopuksi tiiseri tulevasta pääsarjakuvaprojektista:
